Jeps, eli nyt on tullut otettua enemmän kuin se "muutama" mitä edellisessä postauksessa mainitsin. Varautukaa kirjoitusvirheisiin...
Olen kyll' nyt sitä mieltä, että Lintukodon alkoholilaskuri ei pelitä kuten pitää (+4 promillea...!?!!!) - tai sitten olen pidemmän luokan deeku. Valitkaa noista.
Juttelin kaverin kanssa ihmissuhdeasioista ja tämä sanoi, ettei näe minua Sen Erään kanssa vaan Poika Ystävä sopisi minulle paljon paremmin... Että tiedä nyt sitten mitä tästä pitäisi ajatella...
Miksi ihmissuhteet ovat näin vaikeita....? :(
lauantai 11. kesäkuuta 2011
Alkolukko bloggeriin..?
Lähettänyt pirttis klo 1.25 0 ajatusta
perjantai 10. kesäkuuta 2011
Känniavautuminen ja ihmissuhdemärinää - sulkekaa silmänne
Mikäköhän kuningasidea on tehdä postaus "muutaman" jälkeen..? No, en tiedä, mutta tässä se tulee silti - pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä.
Olen alkanut vakavissani pohtia, että mikä järki Sen Erään ja minun jutussani oikein on... En koe oloani hyväksi kovinkaan usein hänen seurassaan. Meillä ei ole paljoakaan yhteistä ja hän on muutenkin välillä hieman... hmmmm... omalaatuinen..
Olen myös alkanut pohtia, että mitä jos en olisikaan lähtenyt kävelemään Poika Ystävän luota vaan olisin jäänyt sinne... Olisiko ongelmat saatu korjattua vai olisivatko ne edelleen samanlaisia...
Vietin Poika Ystävän kanssa oikein mukavan mökkiviikonlopun tässä muutama viikko sitten ja silloin huomasin taas ne piirteet mihin hänessä ihastuin. Lisäksi sisimpään tuli vahvasti "tänne minä kuulun"-olo... Mökkiviikonloppu oli puhtaasti kaverillinen ja mitään "sellaista" ei tapahtunut, mutta silti mieltä kaihertaa ajatus: "mitä jos sittenkin?"
En saanut viime yönä unta vaan vietin aikaani rustaten Sen Erään ja Poika Ystävän plussia ja miinuksia. Sille Eräälle kertyi melko paljon miinusta... Voin postata nuo listauksetkin tänne joku päivä, kunhan muistan ja jaksan.. Olen kyllä alkanut miettiä, että olen päästäni vähän enemmän kuin hieman vinksahtanut, kun moisen miehen olen itselleni valinnut... Noh, jos sitä nyt jonkun aikaa katselisi, että tuleeko tästäKÄÄN mitään vai pitääkö tästäKIN suhteesta poistua vähin äänin takavasemmalle.
Jos tästä ei tule mitään, niin minun on kyllä jonkun aikaa oltava hetki itsekseni ja selvitettävä päätäni ennen kuin ryhdyn minkäänlaisiiin toimenpiteisiin kenenkään suhteen..
Mutta nyt tämä tyttö painuu vetämään perseet olalle.
Lähettänyt pirttis klo 17.32 0 ajatusta
tiistai 31. toukokuuta 2011
Uni, missä olet..?
Joo-o... Uni on ollut hukassa nyt jo useamman viikon.. Pyrin tekemään niin että rojahdan sänkyyn vasta, kun väsymys tuntuu käyvän ylivoimaiseksi, mutta sekään ei auta.. Väsyttää niin pirusti, että silmiä ei jaksa pitää auki, mutta nukahtaminen ei onnistu.. Tai jos olen nukahtamassa, niin Se Eräs alkaa kuorsata ja sitten saa taas kaksi tuntia pyöritellä peukaloita..
Noh, joku hyvä puoli jos tästä pitää etsiä, niin tulee ainakin siivottua yms.. Esimerkiksi eilen aloin siinä puolen yön jälkeen tiskaamaan ja järjestelemään paikkoja. Lisäksi imuroin ensimmäistä kertaa ikinä tässä kämpässä :p
Ja viime yönäKIN kävi niin, että Se Eräs kuorsasi jatkuvasti ja unet jäivät tunnin-parin mittaisiksi.. Yhdeksältä heräsin johonkin ja aloin pestä pyykkiä.
En tajua itseäni.. Kun olen pidempään yksin, niin kaipaan Sitä Erästä ja kun hän on täällä, niin hän vain lähinnä ärsyttää minua olemassa olollaan... Jättää tiskit minne sattuu, käyttää kaiken shampooni sentin mittaisiin hiuksiinsa, tekee ruokaa minun kuukuppi-kattilassani, syö minun Omega-3 kananmunani... Aaaarrgh..
Alan olla sitä mieltä, että hänen jatkuva täällä hngailunsa ei ole hyväksi minun mielenterveydelleni...
Pääsin vasta eroon ihmisestä, joka oli kovin takertuvainen, mutta kuinka kävi... Sain ilmeisesti kahta pahemman takiaisen tilalle..
Hänen takertuvuutensa ahdistaa ajoittain todella paljon... Esimerkiksi viikonloppuna tämä valopää päätti kännipäissään esittää seuraavanlaisen mielipiteen: "Jos pirttis lähtisi kävelemään, niin minä tappaisin itseni".
Voijumalautavittusaatanahelvetti! Hän tasan tarkkaan tietää, miten paljon ahdistuin Poika Ystävän sanoessa noin puolisen vuotta sitten... Ja tekee itse silti tasan saman asian... Ja en ole todellakaan väläyttänyt mitään mikä voisi edes viitata eroon - että tuli vähän puskista tuo mielipide...
Täytyy ajatella, että en voi nyt täysin romuttaa kaikkea mitä olen saavuttanut... Himoitsen mielettömästi jäätelöä! Ja en mitä tahansa jäätelöä vaan Ben&Jerry's-tötsää... Melkoinen kaloripommihan tuo olisi... Pitänee koettaa vastustaa kiusausta ja sinnitellä...
Pari seuraavaa päivää menee kuitenkin pitkin helvettiä syömisten kanssa, koska menen mökkeilemään ja siskon lakkiaiset ovat lauantaina... Perkele.
Lähettänyt pirttis klo 15.28 0 ajatusta
