BLOGGER TEMPLATES AND TWITTER BACKGROUNDS »

Sivut

torstai 16. joulukuuta 2010

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa...


Tämä päivä on nyt sitten istuttu ja ihmetelty. Ja podettu ehkä elämäni toisiksi kovinta krapulaa ikinä.
Tuli kyllä kiskottua sitä viinaa ihan antaumuksella eilen. Eipä juurikaan ole klo 23 jälkeen muistikuvia illan tapahtumista. Olen minä kuulemma osannut käyttäytyä. Niin ne ainakin väittävät.

Heräsin aamulla ("aamulla", joskus puolenpäivän aikoihin) ja olo oli kuin karusellissä. Hirveä känni päällä edelleen siis.
Ja taitavana tyttönä oksensin kaverin pihaan <3 Osittain tuo huono-oloisuus johtui varmasti syömättömyydestä... Itseään saa syyttää tässäKIN asiassa.Ruokahalu on ollut täysin kadoksissa viimeisen viikon.. Esimerkiksi eilen tuli närpittyä kanaa ja sipsejä, siinä kaikki.

Ihmiset ovat pommittaneet minua viesteillä pitkin päivää ja kyselleet mikä on tilanne meillä kotona. Jaksa enää edes puhua koko asiasta, koska kaikki tuntuvat kauhistelevan minun päätöstäni ja syyllistävät siitä...Antakaa minun vain olla.

ps. kävin tänään vaa'assa: 54,3kg

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Vakavan keskustelun alkusoitto


Olen ollut niin ahdistunut viime päivät. Rintaa on puristanut ja olo on ollut muutenkin mielettömän huono.
...ja en tiedä paraniko oloni ollenkaan äskeisen keskustelun päätteeksi. Ehkä nyt ei ahdista ihan niin paljon.
Eli nyt on siis tullut miehen kanssa puheeksi se, että haluanko jatkaa tätä vai en.
Keskustelua ei ole saatu kovin pitkälle. Vain sen verran asia on edennyt, että mies tietää minun pohtivan asiaa.

Äskeinen välikohtaus sujui kutakuinkin näin:
Mies: "Mikä sinulla on?"
Minä: "Ei mikään"
Mies: "Onko sinulla jotain syömisjuttuja, kun olet ollut kummallinen?"
Minä: "Ei"
Mies: "Miksi et halua olla lähelläni?"
Minä: "En jaksa. Mene nyt pois"
Mies: "Onko tämä nyt vain joku ohimenevä vaihe?"
Minä: "En tiedä"

Nyt mies on mielettömän järkyttynyt ja itkee viereisessä huoneessa suljetun oven takana. Surettaa toisen puolesta, mutta rintaa puristava vanne on kadonnut.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Lallallaaaa...

Miten sitä osaa sotkea elämänsä näin mallikkaasti? Silloin kun tuntuu, että kaikki sujuu kuten pitää niin eiköhän tapahdu asioita, jotka kippaavat kaiken taas päälaelleen...

Ainut hyvä asia, jonka voisin mainita on se, että paino on lähtenyt putoamaan. Tänään krapuloissani menin vaakaan ja se näytti 54,8kg.
Ruokahalu on ollut lähes kokonaan poissa jostain syystä jo noin viikon ajan. Tai sitten jos on nälkä, niin ei pysty syömään kovin paljoa tai tekee mieli oksentaa.Välillä on olo, että haluaisi syödä, mutta sitten ruuan näkeminen nostaa palan kurkkuun.


Tentteihin lukemiset ovat menneet ihan reisille. En ole oikein jaksanut panostaa... Noh, kaikista on läpi päästy, mutta ärsyttää kun lukematta saa kakkosia ja kolmosia, niin pienellä panostuksella saisi helposti parempia arvosanoja.

Olen ajautunut melkoiseen tilanteeseen erään ihmisen kanssa... Itsellä ei ole missään vaiheessa ollut mitään tätä ihmistä vastaan, mutta sitten kun jatkuvasti kuulee yhdeltä sun toiselta että tämä toinen osapuoli länkyttää paskaa enemmän ja vähemmän... Voi huoh.
Inhottaa, kun tämä ihminen arvostelee sitä miten syön, liikun tai ylipäätänsä teen yhtään mitään. Pitänee ignoorata koko pimatsu.


Ja onpa minulla tämän kaiken muun hyvän lisäksi myös mieshuolia. Taas kerran. Ylläripylläri.
Jos joku olisi kuukausi sitten kysynyt mielipidettäni eräästä ihmisestä, olisin sanonut tämän olevan hieman erikoinen ja pidän tästä kaverimielessä.
Nyt asia on alkanut kallistua ihan "väärään" suuntaan. Pari viikkoa sitten olin onnellisempi kuin pitkiin aikoihin ihan "oman" miehen kainalossa. Ja sitten tulee tällaista. Ärsyttävää.
Hankalaksi tämän tekee se, että tämä kyseinen ihminen on useampaan otteeseen ilmaissut pitävänsä minusta kovasti ja harmittelee sitä, että olen varattu. Kuulemma minunlaiseni tyttöystävä on kaikkea mitä mies voi toivoa..
On todella kummallista, että me tullaan mielettömän hyvin juttuun.. Käytiin pari viikkoa sitten kahvilla. Tuo kahvihetki venähti lähemmäs kuusituntiseksi. Ja koko ajan juttua riitti. Olenpa myös pariin otteeseen eksynyt tämän ihmisen luo jatkoillekin. Nytkin tekisi mieli mennä väärän miehen kainaloon. Voi piru.