Että voikin pienestä mennä pienen ihmisen pää aivan pyörälle...
Typerä minä, mitä olen taas mennyt tekemään?
Tuntuu siltä, että olen ihastumassa/ihastunut erääseen mieheen. Eieieiei...
Ihan kaveripohjalta ollaan tunnettu jo jonkin aikaa, mutta nyt minä hölmöläinen näen tässä miehessä jotain.
En edes tarkkaan tiedä mitä, hän on niin erilainen kuin miehet, joista yleensä kiinnostun..
Tiedän, että jos en olisi varattu, niin välillämme olisi todennäköisesti jo tapahtunut jotain.. Muutamaan otteeseen, kun on ottanut "muutaman" (liikaa?), olen ajautunut tämän miehen kanssa kaksin jonnekin, mutta kontrolli on pysynyt. Mitään lohdutus-tukansilitystä fyysisempää ei ole tapahtunut.
Tilanne on todella ahdistava, koska eipä minulla ole juuri ihmistä, jolle puhua tilanteesta... Miehelle nyt kaikkein viimeksi tästä menen mitään sanomaan ja hyvät kaverit tietävät miehen, joten ei sekään ole hyvä vaihtoehto - siitä seuraisi vain kyttäystä, moralisointia ja joku kännipäissään vielä lipsauttaisi tämän joko omalle ukolleni tai sitten tälle toiselle tapaukselle..
En tiedä mitä minun pitäisi ajatella tästä... Tuntuu sinänsä pöhköltä, koska meillä oli taas miehen kanssa"hyvä kausi" meneillään ja olo tuntui hyvältä juuri hänen kanssaan.
Miksi minä olen näin kova ihastumaan?
En tiedä. Voi huokaus.
ps. syömiset ovat menneet ihan reisille (tai tarkemmin ajateltuna: reisiin).
En tykkää itsestäni yhtään. Voisi joskus vaikka koettaa hallita itsensä, mutta ei.
0 ajatusta:
Lähetä kommentti