Tulipa taas tajuttua kuinka helvetin vääristynyt kuva minulla on normaalipainoisesta kropasta.. Katsoin kavereiden kanssa ohjelman nimeltä "Tosipaikka: läskiksi hetkessä".
Ohjelman alussa kyseinen nainen on normaalipainoinen ja hänen kuvataan olevan "keskivertonaista paremmassa kunnossa". Meinasin tukehtua teeheni tuossa kohtaa. Omaan silmääni tuo nainen näytti jo aluksi lihavalta. Sellaiselta, jolta en haluaisi itse näyttää.
Ohjelman edetessä kerrottiin tämän naisen aloitusmitat. Pituutta 173cm ja painoa 62kg, lantion ympärys muistaakseni 93cm. Tuossa kohtaa minä säikähdin aivan mielettömästi: "Voi herranen aika! Tuo ihminen on minua paljon pidempi ja painaa vain hiukan enemmän.. Ja minun lantioni on lähes yhtä leveä! Se tarkoittaa, että peili ei ole valehdellut tähänkään mennessä: minä olen jäätävä norsu!"
Tekee mieli huutaa ja raivota.. Olen antanut itseni lipsahtaa ja lihoa. Tänään aamupaino oli 57,5kg. Hävettää. Viimeiset kolme päivää ovat olleet aivan järkyttävää sikailua huipentuen eiliseen oksennussessioon yksinollessa..
Tuon jälkeen ryhdistäydyin. Pesin turvonneet kasvoni ja kuurasin posliinialttarin. Tein ruokailusuunnitelman ensi viikolle, jota aion noudattaa. Tosin on vähän pakkokin: tili huutaa tyhjyyttään - minulla on rahaa ostaa muutama aski tupakkaa ja eräs nesteenpoistovalmiste, jota olen himoinnut jo jonkin aikaa.
Tänään ruokavalioon on kuulunut purkillinen maitorahkaa sekä mustikoita. Lisäksi tuli syötyä pieni pala ruisleipää puolipakotettuna ("kyllähän tätä nyt on pakko maistaa, ole hyvä nyt vaan. Tästä et lähde ennen kuin olet maistanut"). Aiemmin olisin romahtanut täysin ruokasuunnitelmasta poikkeamisesta. En tänään. Mielessä kävi, että olisin marssinut kauppaan ja ostanut ties mitä paskaa ja ahminut ne. En tehnyt niin. Ajattelin, että kyse on vain yhdestä leivän viipaleesta, ei koko limpusta. Hyvin alkanut päivä ei voi mennä pilalle tuon vuoksi.
Ryhdistäydyin ja olen ylpeä itsestäni.
Toivottavasti huominen on yhtä hyvä päivä.
0 ajatusta:
Lähetä kommentti