Sekavaa settiä

Varoitan taas etukäteen, että tämä postaus tulee todennäköisesti olemaan melko sekava. Ajatus ei pysy taas kasassa ollenkaan ja karkaan jatkuvasti asiasta kukkaruukkuun.

Aamu lähti ihan ookoosti liikkeelle. Ei olisi kyllä yhtään huvittanut nousta ylös lämpimästä pedistä, mutta koira vain vinkui, vinkui, vinkui ja vinkui, joten oli pakko luovuttaa ja kömytä pois peiton alta...
Käytiin ihan pikkuisella kävelyllä, koska ulkona oli +20astetta pakkasta ja vilukissakoirani ei kestä pakkasessa kävelyä kovin kauaa... Nytkin pitää tassuihin ja korvalehtiin laitella rasvaa, kun nuo tuppaavat kuivumaan pakkasella.
Kotiuduttuani aloin vääntämään lihaskuntoa.. Pitäisi varmaankin hieman rankentaa liikkeitä tai pidentää sarjoja, kun nuo eivät enää tunnu niin hyvin. Voisi myös kehittää jotain pepputreenijuttuja..

Kävin myös siellä terveyskeskuksessa piikityttämässä sen sikarokotteen itseeni.
On ollut jotenkin kummallinen olo. Epätodellinen kuvaisi olotilaa ehkä parhaiten?
Oli pakko nukkua päikkärit tuossa päivemmällä. Ja kättä jomottaa... No eiköhän se tästä.

Tein yöllä havainnon (juu, uni ei taas oikein tullut silmään, niin oli aika pohtia kaikenlaisia asioita): minä ja mies nukumme nykyään todella harvoin vierekkäin sängyssä.
Alkuyöstä saatamme nukkua vierekkäin (jos silloinkaan), mutta viimeistään aamuyöhön mennessä molemmat ovat hyvin tiukasti omilla puolillaan petiä.
Muutenkin tuntuu, että elämä nykyään on pelkkää nahistelua... Kunnon riitoja meillä ei ole, koska mies ei ole "riitelijätyyppiä" vaan mieluummin vetäytyy itsekseen murjottamaan jonnekin.
Joskus tuntuu, että iso riita olisi juuri se mitä tämä suhde kaipaa..
Perkele.. En tajua miten tämän suhteen kanssa on ilmeisesti(?) käymässä jonkinsortin lässähdys. En halua, että niin käy. En uskalla elää yksin. Ei niin voi käydä.

Otetaanpa tähän loppuun vähän kevyempää lätinää:
Olenko ainut, jolle tulee hirveä nälkä kun katsoo Top Chefiä tms. ruokaohjelmaa?
Ja silti sitä on pakko katsoa vaikka kuola valuu poskella ja mielessä käväisee jääkaapin totaalinen tyhjentäminen mainoskatkon aikana...!
Yksi "heikkouteni" on siis kokkausohjelmien tuijottaminen. Voisin tehdä elämäni niin paljon helpommaksi sulkemalla television tai vaihtamalla kanavaa esimerkiksi Jamie Oliverin aikana, mutta enpä tee niin... Tykkään ruuan tekemisestä ja tykkään myös valitettavasti sen syömisestä.

Oli taas kyllä melkoinen ajatusoksennus koko postaus.

PÄIVÄN THINSPO

Nelly Furtado

Syöpöttelyt:
205g tummaa makaronia (punnittu keitettynä) - 215kcal
270g jauhelihakastiketta - 281kcal
45g suolakurkkuja - 13kcal
ruispuuro (40g hiutaleita) + 140g puolukoita - 175kcal
250g kirsikkatomaatteja - 53kcal
vajaa pullo Sprite Zeroa - 15kcal
=753kcal

Vuoden viimeinen päivä

Tjaa-a. Nyt se olisi sitten vuoden 2009 viimeinen päivä.
Huomenna alkaa uusi vuosi ja uudet kujeet.
Tosin minä taidan pitäytyä näiden vanhojen kujeiden parissa. Toki toivon, että elämä osittain muuttuisi (saisin töitä ja sitä rataa), mutta laihdutus jatkuu kuten ennenkin. Toivottavasti pääsen tavoitteeseeni jossain vaiheessa!
Tai kunhan se tavoitepaino nyt "löytyisi". Aluksihan olin sitä mieltä, että 58kg on loistava määrä massaa. Sitten tavoite vaihtui 55kiloon. Ja nyt 53kg kuulostaisi omaan korvaan harvinaisen hyvältä...
Alle 50kilon en kuitenkaan "voi" laihduttaa. Tai voinhan minä, mutta tuolloin en enää voi luovuttaa verta ja siitä minä en pitäisi... Käyn siis säännöllisesti (3-4krt/vuosi) vierailemassa verenluovutuspisteellä.


Tänäkin uutena vuotena kökötän kotosalla.
Ennen en ole ollut vain kiinnostunut lähtemään sokaistavaksi tuonne "ihmisten ilmoille" vaan olen mieluummin nautiskellut muutaman kaveriporukassa tai miehen kanssa kaksin.
Tänä vuonna sain hyvän syyn olla lähtemättä mihinkään: koiran ensimmäinen uusivuosi. Toki jotkut sanoivat, että kyllähän se miehen kanssa pärjäisi kaksinkin kotona. Varmasti pärjäisikin, mutta minä olen koiralle se pääasiallinen tuki ja turva, jonka kainaloon tullaan päiväunille. Eli kyllä mieluummin katselen, että koira pärjää kuin että huitelen itse ties missä.
Ja tällaisina juhlapäivinä baaritkin ovat tupaten täynnä ja tiskilläkin saa jonottaa iät ja ajat :p

En myöskään harrasta uudenvuodenlupausten tekemistä, koska mielestäni on typerää luvata jotain "koska uusivuosi". Mieluummin lupaan itselleni jotain vaikka keskellä kesäkuuta, jos syy on siinä että oikeasti tahdon tehdä niin ja onnistua haluamassani.
Esimerkkinä juurikin tämä laihdutusprojektini, jos olisin luvannut laihduttaa "vain" uudevuodenlupauksena, niin todennäköisesti laihis olisi jäänyt kuukauden jälkeen. Nyt läskit yksinkertaisesti vain ahdistivat ja vihastuttivat niin paljon, että jotain oli pakko tehdä.
Toki jollekin uudenvuodenlupausten tekeminen toimii, minun juttuni se kuitenkaan ei ole. Kuitenkin tsemppiä lupauksia tehneille! :)

Lupauksista puheenollen... Minunhan piti tehdä tänään se lihaskunto, mutta nuha pirulainen pääsi yllättämään ja jätin väliin.
Koetan selvitä mahdollisimman vähällä sairastamisella, joten en käy rehkimään jos olo tuntuu kipeältä. Kävin kuitenkin suht pitkällä kävelyllä koiran kanssa, että kai tuo edes vähän paikkaa kuntopiirin pois jättämistä.

Bongasin tänään kaupassa Nellie Dellies-makeisia -30% alennuksessa ja pakkohan ne oli ottaa testiin. Ne luultavasti olisivat jääneet hyllyyn, ellei Anni olisi puhunut niistä omassa blogissaan aiemmin. Että kiitokset Annille vinkistä! :)

PÄIVÄN THINSPO

Belén Rueda

Syömiset:
kahvi + sokeri - 11kcal
755g keittoa (edelleen samaa kuin eilen ja toissapäivänä) - 211kcal
1,5l Coca-Cola light - 6kcal
dippi (tortilladippijauhe + kermaviili) - 183kcal
300g lanttua - 75kcal
230g porkkanaa - 64kcal
80g punaista paprikaa - 21kcal
50g keltaista paprikaa - 13kcal
180g kurkkua - 18kcal
350g kukkakaalia - 70kcal
300g kirsikkatomaatteja - 63kcal
=736kcal

HYVÄÄ UUTTAVUOTTA KAIKILLE! :)