BLOGGER TEMPLATES AND TWITTER BACKGROUNDS »

Sivut

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Liikaa ajatuksia pienessä päässä

Onpa ollut rankka viikko.. Ei voi muuta sanoa. Maanantaisen terkkarikäynnin jälkeen asiat vain pyörivät päässä. Miksi en muista yläasteesta juuri mitään? Pitäisikö minun muistaa? Mitä silloin on tapahtunut? Pitääkö minun hakea vanhemmiltani vanhat päiväkirjat ja selvittää asia? Vai olisiko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä?

Vanhempien luona kuulin taas siitä kuinka mielenterveysongelmat ovat keksittyjä ja mielialalääkkeet ovat saatanasta. Niin... Ehkä noille ei parane kertoa mitään mistään.. Minä olen tällainen ikuinen teini, joka sairastaa pikkutyttöjen prinsessatautia ja siihen päälle vielä masennus, jota pitäisi kai vain kutsua laiskuudeksi. En tiedä. Joskus tosiaan tuntuu, että suurentelen ongelmiani ja minä vain olen tällainen laiskimus. Ryhdistyisin ja alkaisin käyttäytyä kuin normaalit ihmiset..

Huomenna olisi lääkäri. Olen ihan sekaisin. En tiedä mitä sanoisin tuolla. Alan olla jo vähän liian väsynyt.
Mietin tänään, että en enää tunnista tunteita.. Tai sitten minulla ei ole niitä. Onpa säälittävää. Ahdistuksen osaan eritellä, mutta se on melko pitkälti siinä.. Voi olla, että minulla on silloin tällöin hauskaa, mutta en koe olevani iloinen. Outoa.

2 ajatusta:

Anonyymi kirjoitti...

Moi!

Kerro lääkärille kaikki: Miltä tuntuu, miten arki sujuu, syömisongelmista jne. Lääkäri varmasti osaa ammattilaisena kysyä oikeita asioita, mutta jos jätät jotain oleellista kertomatta, ei saamasi hoito välttämättä vastaa todellisia tarpeitasi. Älä jätä myöskään kertomasta syömishäiriöstäsi - se varmasti on osasyyllinen ja -seuraus tämän hetkiseen tilanteeseesi.

Voimia, haleja ja jaksamista!

<3

pirttis kirjoitti...

Anon: kiitos kommentista ja rohkaisevista sanoista <3
En tosin osannut syömisestä kertoa.. Tuntui liian vaikealta :(