Sairausahdistus

Nyt on lääkitys aloitettu. Vielä en ole sen kummempia sivuvaikutuksia havainnut. Tosin useamman päivän olen ollut kovassa kuumeessa, joten päivät ovat menneet lähinnä nukkumalla.
Tänäaamuna ei ollut enää edes lämpöä, joten kävin niissä labroissa. Nyt tosin silmiä alkaa taas särkeä siihen malliin, että ehkä se kuume sieltä taas pamahtaa takaisin. Hitto.
Saas nähdä jaksaako sitä tänään lähteä sinne terkkarille puhumaan lapsuuden traumoista ja ties mistä. Ei nyt jaksaisi kiinnostaa yhtään...

Viime viikon tenteistä on kai jotenkuten selvitty.. Ainakin toivon niin. En oikein osaa sanoa miten nuo menivät. Enkä kyllä enää edes muista mitä niissä on kyselty.
Toivottavasti sitä tervehtyisi pian, niin jaksaisi taas tehdä vähän kouluhommia.. Perjantaiksi pitäisi palauttaa yksi iso tehtävä ja minä olen tehnyt siitä noin kolmasosan. Ja jos sitä ei palauta perjantaina, niin opintopisteitä ei saa ennen ensi syksyä. Että niin.

Ahdistaa, ahdistaa, ahdistaa...
En tajua mitä muka olen tehnyt yhdelle kaverilleni.. Tämä on jatkuvasti minua kohtaan todella tyly ja muutama muukin kaveri on pistänyt tämän merkille ja tullut kysymään minulta, että onko meillä riitaa. Minun tietääkseni ei, mutta saatan olla väärässä.
Mitä sitä tässäkin nyt tekisi.. Nyt en kyllä yhtään jaksaisi lähteä selvittelemään jonkun ihmisen mielenoikkuja. En jaksaisi selvittää omianikaan.

Tekstissä ei luultavasti ole päätä eikä häntää, mutta yrittäkään ymmärtää.