Katselin eilen alkanutta Suomen huippumalli haussa-ohjelmaa ja täytyy myöntää, että päällimmäisinä tunteina minulla oli kiukku ja katkeruus.
Miksi nuo saavat olla laihoja ja minun täytyy lihoa? Miksi minä en saa olla kokoa nolla ilman, että joku jatkuvasti vikisee minun olevan liian laiha.
Tarkkailen jatkuvasti mallikokelaiden luiden pilkotuksia ja pitkiä laihoja gasellinjalkoja. Mietin, että onko tuo nyt jotenkin normaalimpi kuin minä.
Etsin merkkejä syömishäiriöstä. Jos havaitsen jotain, alan miettiä olenko sairas sittenkään vai vain väitetäänkö minun olevan.
Täytyy välihuomautuksena todeta, että parin kilpailijan hampaiden kunto pisti silmään... Että niin. Pistää miettimään, että "seulotaanko" hakijoista syömishäiriöisiä millään tavalla vai riittääkö vain vakuuttelu: "Joo, ihan terve minä olen. Syön vain vähän"?
Tässä kohtaa voidaan tietysti pohtia, että miksi ihmeessä minä katson ohjelmaa, josta tulee minulle paha olo. Ehkä se on taas jokin itsensä rankaisun keino. Saa rauhassa ruoskia itseään päänsä sisällä samalla, kun "vain" katsoo televisiota.
Yhtenä syynä on varmaankin tapa: kyseinen formaatti on kuulunut lempiohjelmiini aina ensimmäisistä Suomessa näytetyistä Tyra Banksin luotsaamista jenkkiversioista lähtien.
Minulla on näemmä viha-rakkaussuhde sairauteni lisäksi myös televisio-ohjelmiin. Voi luoja miten ihminen voikaan olla sekaisin...
1 ajatusta:
Ystäväni on tuossa ohjelmassa ja hän ainakin on luonnostaan vain hoikka. Syö kuin hevonen, paljon enemmän kuin päälle päin uskoisi. Kyllä mä veikkaan, että jonkin verran ne seuloo taustoja jne.
Lähetä kommentti