Ahdistaa.
Olen muutaman viime päivän ollut koiran/lapsenvahtina..
Ei sekuntiakaan yksin.
Ei sekuntiakaan yksin.
Tänään pääsin vihdoin omaan rauhaan.
Ahdistaa.
Paino 58,9kg lauantaina.
Tuon jälkeen vielä himmeät mätöt.
Tuon jälkeen vielä himmeät mätöt.
Ja tänään syömiset suht ok, mutta pilasin taas kaiken illalla.
Ahdistaa.
Miksi Sen Erään pitää olla ainoa henkilö, jolle voin kertoa kaiken?
Miksi en osaa pitää suutani kiinni?
Miksi menin kertomaan tälle, että olen taas alkanut miettiä itseni lopettamista?
En halua hänen murehtivan minun takiani..
Miksi menin kertomaan tälle, että olen taas alkanut miettiä itseni lopettamista?
En halua hänen murehtivan minun takiani..
Ahdistaa.
Miksi en osaa avautua Poika Ystävälle?
Hänelle minun pitäisi kaiken järjen mukaan puhua - ei Sille Eräälle?
Hänelle minun pitäisi kaiken järjen mukaan puhua - ei Sille Eräälle?
Ahdistaa.
Sydän hakkaa.
Paniikkikohtaus on tehnyt tuloaan jo tovin.
Ja ahdistus suurenee, koska tiedän ettei minulla ole nyt ketään kenelle voisin soittaa..
..tai ylipäätänsä sanoa, että minulla on paha olla..
Poika Ystävä nukkuu ja Se Eräs on töissä. Muille en osaa edes kuvitella puhuvani tästä.
Poika Ystävä nukkuu ja Se Eräs on töissä. Muille en osaa edes kuvitella puhuvani tästä.
Ahdistaa.
Vihaan itseäni.
Tekee mieli tehdä tyhmyyksiä.
Tekee mieli oksentaa.
Ahdistaa.
Tekee mieli itkeä.
Mutta kyyneleet ovat kadonneet.
Ahdistaa.
Ahdistaa.
Haluan vain levätä.
2 ajatusta:
Kyllä toi uus osoite näkyy ihan mun vanhassaki blogissa et eipä se nii tarkkaa oo mut kivasti ajateltu :) hali
halit takaisin sinnepäinkin :)
Huomasin kommentin vasta nyt, koska blogger oli tuon jostain syystä luokitellut roskapostiksi o_O
Lähetä kommentti