Iloinen olen minä!

Tänään olen löytänyt monta syytä olla harvinaisen iloinen!

1. Mittaus & punnitus

Paino : 57,7kg
*-4,9kg viime viikosta, -11kg alusta = hyvästi joululäskit, tervetuloa edistys
Lantio : 92cm
*-0,5cm viime mittauksesta, -5cm alusta
Vyötärö : 66cm
*-1cm viime mittauksesta, -9cm alusta
Rinnan alta : 74cm
*-1cm viime mittauksesta, -6cm alusta
Reisi: 55cm
*-1cm viime mittauksesta, -9,5cm alusta
Allit : 26,5cm
*-0,5cm viime mittauksesta, -4cm alusta

2. Eräs kaveri kävi meillä pitkästä aikaa! Ei olla tämän ihmisen kanssa pitkään aikaan päästy juttelemaan kunnolla.
Tulin tästä todella iloiseksi.

3. Tämä on ehdottomasti paras tämän päivän ilonaiheista!
Olen kehittänyt suunnitelma Ö:n elämälleni! Keksin tänään mitä tahtoisin lähteä opiskelemaan! Ja tällä alalla töitä riittää :)
Ja mieskin tukee minua tässä päätöksessä vaikka haenkin opiskelemaan kaupunkiin, josta mies sanoi aiemmin, ettei todellakaan halua muuttaa sinne. Ja kuinkas kävikään, tulee kuulemma perässä, jos kouluun pääsen :)
Ja vaikka en pääsisikään keväällä opiskelijaksi, voin hakea syksyllä uudelleen jonnekin toiseen oppilaitokseen.

4. Kohdan kolme johdosta ahdistukseni on laskenut huomattavasti! Koen saavani taas otetta elämästä ja alkaa tuntua, että minä olen taas ohjaimissa eikä laivani seilaa tuuliajolla.
Elämässä on taas jotain muutakin kuin laihtuminen.
Voin sanoa, että tämä on huippufiilis :)

5. En tiedä kärsinkö tilapäisestä mielenhäiriöstä kaiken tämän yht'äkkisen iloisuuden puuskan keskellä vai mikä on, mutta tänään peilikuva alkoi pitkästä aikaa näyttää aika hyvältä :)

Tästä tuli nyt tällainen hymiöoksennusteksti, mutta tältä minusta nyt tuntuu. Olen superiloinen :)

PÄIVÄN THINSPO

Portia De Rossi

Syömiset:
pulla - 160kcal
5 piparia - n. 150kcal
6dl jauhelihakeittoa - 240kcal
kahvi sokerilla - 11kcal
plo zero colaa - 6kcal
=567kcal

ps. lupauduin menemään huomenna yhden kaverin kanssa syömään. Ja arvatkaa mitä? Tuo ei ahdista pätkän vertaa! Oikeasti :)

Sellainen sunnuntai tällä kertaa..

Tänään päässä on pyörinyt monta ajatusta, joista olen ajatellut, että "tästä pitääkin kirjoittaa blogiin!"
Arvatkaa vaan muistanko enää puoliakaan noista? En.
Pitäisi kuljettaa jatkuvasti mukana muistilappuja ja kynää.

Tänään on ollut taas tappavan tylsä päivä. Alkaa kyllä kyllästyttää tämä kotona kököttäminen. Toisaalta työttömyys sallii minun harrastaa laihdutusta kuten tahdon. Voisin kuvitella, että töissä ollessa en voisi jatkaa tällä tavalla.
Nyt alkaa olla taas aika kehitellä jotain ensi syksyksi. Haluaisin kovasti kouluun, mutta en tiedä mihin ja mille alalle... En edes tiedä haluanko toisen vai kolmannen asteen oppilaitokseen.
Tuntuu, että varsinkin äitini painostaa minua kovasti ammattikorkeaan, mutta en ole sieltä(kään) löytänyt alaa joka kiinnostaisi.
Monella kaverilla tulevaisuuden suunnitelmat ovat enemmän kuin selvät. Olen niin kateellinen... Miksi minä en osaa päättää mitä haluan? Tai en osaa valita edes alaa/koulua, jossa voisin kuvitella viihtyväni edes hetken?
Yhteishakukin taitaa olla ihan kohta? Voihan perse...

Tänään tapahtui jotain mitä ei ole tapahtunut pitkään pitkään aikaan... Valehtelin syömisistäni silmää räpäyttämättä.
Tähän asti olen onnistunut kiertämään miehen kyselyt syömisistäni vaihtamalla puheenaihetta tai mumisemalla jotain epämääräistä. Tänään sitten väitin kiven kovaan, että olen syönyt aamupalaksi 10 kirsikkatomaattia (jotka muuten söin sitten iltapalaksi), jolloin mies oli tyytyväinen ja lopetti hiillostamisen...
Ärsyynnyin, kun tuo tuli kyselemään olenko syönyt aamupalaa sekä mitä olen syönyt ja jos en ole syönyt niin tämä tilaa meille pitsat ja vahtaa, että myös syön omani. Plaah.
Joten panikoiduin ja nyt kävi näin.
Ei hyvä.

Inhottavaa.. Meillä kaapit tursuilevat joulun jäljiltä suklaavuorien vuoksi, jonka vuoksi koetan kovasti pysyä kaukana keittiöstä..
Toistaiseksi olen onnistunut kieltäytymään houkutuksesta. Koetan pitää mielessä, että pian saan syödä herkkuja "luvan kanssa".
Tarkoituksena olisi pitää herkuttelupäivä keskiviikkona tai torstaina. Huomenna tehdään jauhelihakeittoa ja se riittää todennäköisesti 2-3 päivää, jonka jälkeen herkutellaan..
Mumskale... Pitää koettaa jaksaa sinnitellä tuonne asti!

Huominen punnitus ja mittaus jännittää aivan hervottomasti!

PÄIVÄN THINSPO

Courteney Cox Arquette

Syömiset:
300g lihapullakastiketta - 214kcal
150g makaronia (punnittu keitettynä) - 396kcal
230g kirsikkatomaatteja - 48kcal
pullo light kokista - 6kcal
teetä - 3kcal
=667kcal

-Otsikko-

Pelotti, jännitti ja ahdisti tuo tämänaamuinen punnitus.
En meinannut uskaltaa mennä vaakaan ja koetin lykätä sitä. Mietin jopa, että jättäisin punnituksen väliin kokonaan.
Sain kuitenkin rohkaistua mieleni. Ja vaaka ei kyllä näyttänyt lukemaa, joka olisi mieltäni miellyttänyt: 59,1kg. +400g viime punnituksesta (eli torstailta? vai oliko se perjantai?).
Ensin iski hirveä paniikki ja mietin, että minkä hiton takia painoa on kertynyt taas lisää. Syytin joulutorttua ja hampurilaisia.
Aikani panikoituani järki alkoi toimia: ei tämä ole maailmanloppu, pudotusta viime maanantaista kuitenkin 1,9kg! Annoin siis itselleni anteeksi painon ylöspäin suuntautuneen notkahduksen, mutta karkkia en tänään saa, kuten eilen puhe oli.
Tämänpäiväisen seurauksena olen sitä mieltä, että mielenterveyteni kannalta olisi kaikkein parasta käydä vain kerran viikossa puntarilla..


Nyt siis ollaan normisti laihiksen parissa loppuviikkoon asti (mitä nyt tänään olin pitsapalkalla töissä x_X).
Jos söisi vähän karkkia sitten torstaina, perjantaina tai lauantaina ja jos vaikka kävisi miehen kanssa kiinalaisessa.
Sillä sitten jaksaa jouluun asti.

Tänään on ollut aikaa pohtia kaikenlaista.
Muunmuassa tulin pohtineeksi taannoista painonnousuani... Yläasteella olin hoikanpuoleinen (ehkä liiankin?) ja vielä amiksen ensimmäiselläkin painoa oli joku 54kg.
Vielä 18-vuotissyntymäpäivänä otetussa kuvassa näytän normaalipainoiselta ja muutenkin nätiltä, mutta sitten baareilu alkoi vaikuttaa.
Seuraavan kerran havahduin painon kanssa hieman reilu 19-vuotiaana... Tuolloin olinkin jo pläski, painoa n. 75kg. En enää kestän nyt itseäni vaan sitten onkin laihduteltu syksystä -08 lähtien, joskus enemmän ja joskus vähemmän.
Nyt olen sitä mieltä, että en enää koskaan tahdo painaa +60kiloa.. Tai noh, kun sitten joskus ehkä hankitaan lapsia niin pitää luultavasti katsoa painoasiaa hieman läpi sormien :p

Olen pohtinut myös ammatinvalintaani. Ja alan olla sitä mieltä, että olen nyt ihan väärällä alalla tai en ainakaan tällä hetkellä voi toimia tässä ammatissa.
Ja syy on se, että en koe voivani työskennellä humanistisella/kasvatusalalla, koska tuntuu siltä että omia ongelmia on liikaa. Ja kun omat ongelmat alkavat kasaantua, en näe järkeä lähteä ratkomaan toisten ongelmia. Tai jos näin tekisi, niin oma mielenterveys ei varmaankaan kestäisi kovin kauaa.


Kävin tänään kiertelemässä kaupoissa. Olisi voinut senkin jättää väliin, sellainen ahdistus siitä seurasi.
Ahdistuin vaatekaupassa, kun katselin mallinukkeja. Olisipa itsekin niin laiha ja isompi tissinen. Noh tämän nyt vielä jotenkin voi ymmärtää, mutta ahdistuin myös kirjakaupassa!
En edes osaa sanoa mistä kirjakauppa-ahdistus johtui. Hölmöä.

PÄIVÄN THINSPO

Adriana Lima

Syömiset:
puolikas kanapitsa - n. 700-800 kcal?
salaatti - n. 100kcal?
=800-900kcal?