Mikä ihme minuun on mennyt? Nytkin tuntuu, että olo on kuin seitsemännessä taivaassa.
Lisäksi tänään päässä käväisi pikaisesti ajatus jälkikasvusta joskus tulevaisuudessa o_O
Mitä ihmettä?
Kaksi viikkoa sitten olin sitä mieltä, että lapset eivät tee muuta kuin lihottavat ja haluan ehkä sellaisen joskus.
Syömisetkin ovat olleet tänään vähän niin ja näin.
Kävin kaverin kanssa Rossossa syömässä ja sieltähän pamahti +1000 kcalia melko nopsasti.
Mutta eipä tuo mitään (mitä ihmettä, ajattelenko minä tosiaan näin?).
Olen myös vakavasti pohtinut kalorimäärien nostamista tonnin pintaan kaikkina päivinä. Tai jopa 1200-1300kcalin paikkeille!?
Hieman pelottaa, että kroppa on niin sekaisin, että lihon noilla määrillä...
Mutta pitää nyt miettiä... En tiedä uskallanko nostaa kaloreita noin reilusti. Jossain vaiheessahan ne on pakko nostaa takaisin normaalitasolle, en minä voi loppuelämääni syödä kuin kani.. Enhän?
Järki sanoo, että kyllä sitä jossain vaiheessa on pakko alkaa taas syödä, mutta tämä toinen, ei-järjellinen-puolisko sanoo, että jos syön yhtään enempää lihon takaisin muodottomaksi möykyksi.
Äääää... Miksi tämä on niin vaikeaa?
Enivei, olen (melko) varma, että "järki-minä" voittaa. Jossain vaiheessa, ei välttämättä vielä, mutta varmasti joskus!
Täytyy sanoa, että eipä olisi tuo ahaa-elämys uravalinnan suhteen tulla paljoa paremmassa paikassa...
Nyt vain pelottaa, että tämä euforia haihtuu ja vajoan taas epäterveiden (kai noita synkimpiä angstailuja voi epäterveiksi kutsua?) ajatusten pariin.
Cameron Diaz

Syömiset:
kahvi sokerilla - 11kcal
rosson grillimestarin porsas-annos - 1031kcal
salaattia, salaattikastiketta + 2 patonki palaa - n. 350kcal?
3dl jauhelihakeittoa - 120kcal
= n. 1500kcal







