kun mikään ei jaksa kiinnostaa ja väsyttää sekä ahdistaa

Tämä päivä on mennyt taas melkoisen surkeasti. Tai siltä ainakin minusta tuntuu.
Toki joku voi hihitellä itsekseen ajatellen, että onpas mimmillä pienet murheet ja maailmassa on miljoonia nälänhätää kärsiviä ihmisiä jaadajaadajaa...
Mutta nyt ainakin minusta tuntuu, että en jaksa enää. Nämä asiat tuntuvat nyt liian suurilta, että voisin käsitellä ja hoitaa ne.

Eli sanon nyt tässä taas, että on tasan viimeinen kerta, kun lähden mukaan isomman luokan vapaaehtoistyöprojekteihin. On taas jumalauta valehdeltu silmät ja suut täyteen ja sitten oletkin jo niin sitoutunut ko. asiaan, että karkuun ei voi lähteä...
Nyt kiehututtaa, kun henkilö, joka paikkakunnallamme hoitaa nämä ulkomaan asiat, tuntuu sysäävän kaiken ikävän meikäläisen harteille.. Hän kyllä innolla osallistuu happyhappyjoyjoy-asioihin, mutta sitten kun pitäisi sanoa "kova sana" jollekin tai tehdä muuta hieman ikävämpää, niin ei ole aikaa, innostusta tai muuten vain minun pitää tuo hoitaa.
Ja nyt voi olla, että joudun lähtemään matkalle ilman toista ohjaajaa... Jos tämä toinen osallistuja joutuu perumaan lähtönsä, se tietää minulle lisää hommaa ja tiettyjä taloudellisia kuluja.
Ei hyvä, ei sitten alkuunkaan.

Nyt vituttaa ja kovasti.
Tekisi mieli lähteä vetämään kännit ja soittaa töihin huomenna, että olen kipeä ja ei nyt pysty.
Mutta ei voi, saan vain kelan muijien vihat niskaani ja sitten olen vielä nykyistä enemmän kusessa.

Työharjoittelussakin alkaa hermo kiristyä. Täytyy sanoa, että kyllä työharjoittelijoita käytetään häikäilemättömästi hyväksi.. Mistään et voi kieltäytyä ilman, että olet huono harjoittelija vaikka vastuukysymykset tulisivatkin vastaan.
Nyt jo valmiiksi itkettää perjantai - meiltä on 2 työntekijää vapaapäivällä eli kukakohan mahtaa hoitaa näiden hommat... Ja se nyt ei ole mitään herkkua, koska minulla ei muutenkaan juuri ole aikaa viettää kahvitaukoa ja ruokakin pitää hotkaista noin kymmenessä minuutissa..

Tänäaamuna oli olo, että olen tulossa kipeäksi, mutta en kai sitten kuitenkaan. En tiedä mistä tämä olo johtuu..
Kun tulin kotiin, tuntui etten jaksanut evääni liikauttaa. Jopa television avaaminen oli ylivoimainen tehtävä, rojahdin vain sohvalle ja torkuin siinä pari tuntia.
Jatkuvasti on olo, että vanne puristaisi sydäntä.. Sen verran on ahdistusta kertynyt..
Viikon loma olisi todella tervetullut.. Mutta seuraava loma on näköpiirissä vasta elokuussa.
Voi kyynel - oikeasti.

Ahdistus meinasi töissä käydä ylivoimaiseksi.. Istuin ruokapöydässä syöden kasvissosekeittoa ajatuksiini vaipuneena.
Sitten jostain syystä otin keittoa lisää (no joo, se joku syy oli se, että tunsin itseni nälkäiseksi ja että ruoka oli todella hyvää). Mupelsin annostani tyytyväisenä, kun jostain tajuntani syövereistä tuli ajatus: "Mieti nyt kuinka paljon tässäkin on kaloreita. Hei haloo, tässä on selkeästi sulatejuustoakin."
Otin keittoa ainakin sen 8dl, ehkä jopa enemmän..? Jostain on jäänyt mieleen, että tuontapaisessa kasvissosekeitossa voisi olla 65kcal/100g. Eli saatoin tuolla aterialla vetäistä napaani lähemmäs 600kal :x
Silloin piti taistella, että sain pidettyä ruuan sisällä. Teki nimittäin todella kovasti mieli lähteä deletoimaan annos.
Tuon jälkeen tein töitä kuin sumussa puoli tuntia.. En voinut ajatella muuta kuin syömiäni kaloreita ja sitä, että tässä on syy miksi paino ei putoa. Eihän se paino voi pudota, jos syö jatkuvasti kuin pieni porsas.
Sitten kun eräs työntekijä tuli vielä tyrkkäämään lisää hommia minulle, niin itku oli lähellä. Teki mieli vain lysähtää lattialle ja jäädä siihen.

Oli tässä päivässä pienen pieni valopilkahduskin kaiken kurjuuden keskellä:
saattaa olla, että löysimme uuden vuokra-asunnon. Tosin nyt vain pitää odotella välittäjän vastausta siitä onko kämpässä kodinkoneliitäntöjä tai asunto enää edes vapaana..
Mutta tämäkin aiheuttaa minulle ihan hirveää lisästressiä sillä muutto olisi silloin, kun itse olen ulkomailla... Pelottaa miten koira reagoisi muuttoon ja siihen, että minä en ole paikalla.
Mutta pakko se asunto on löytää, joten toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
En tosin tiedä, että kumpi sitten loppujen lopuksi on paras ja kumpi pahin vaihtoehto - se, että saamme asunnon ja muutamme kesällä vai se, että emme saa asuntoa ja pitää muuttaa joskus muulloin...

En jaksa päivän thinspoakaan alkaa miettimään, joten sekin saa jäädä.


Päivän syömiset:

klo 11.40
- +8dl(?) kasvissosekeittoa

klo 18
-1prk raejuustoa
-1prk anaasta
-n. 100g katkarapuja

..ja vielä olisi tarkoitus syödä sitä rahkapirtelöä..