Torstai

Tänään olin ja olen todella ylpeä itsestäni.
Pystyin vastustamaan kiusauksia ja tuo ei edes ollut kovin vaikeaa. Yllätyin kuinka helppoa olikaan olla ottamatta töissä tarjottua täytekakkua..
Kakku kieltämättä näytti hyvältä, mutta se näytti myös varsinaiselta kaloripommilta. Kaakkelsson oli ainakin tuplasti yhtä korkea kuin täytekakut yleensä ja päällä oli marjoja ja paljon suklaata...
Lisäksi tuli taas töissä nähtyä sen luokan reverseä, että ei ollut vaikeuksia sanoa "ei kiitos". Reilusti ylipainoinen työkaveri vetämässä kakkua naamariin melkoisella vauhdilla (että "varmasti ehtii syödä") ja valittamassa siitä kuinka tätä menoa tukehtuu läskeihinsä karkotti kyllä viimeisetkin makeanhimon rippeet meikäläisestä.
Nyt vaan pitää tallettaa tuo muistikuva jonnekin aivojeni arkistoihin, että voin sen sitten tarvittaessa kaivaa esiin sieltä.

Onnistuin myös välttelemään kotona syömistä pitkälle iltaan... Ja tuolloinkin söin vain salaattia ja viinirypäleitä.
En siis ole juurikaan ollut kotona + Mies on ollut hyvin uppoutunut yhden tutun tietokoneen korjaukseen, joten eipä ole tullut valituksia syömisistä tältä toiselta puoliskoltakaan. Hän oli tyytyväinen, kun sanoin syöneeni töissä (ja ihan oikeasti söin töissä, en vain sanonut tehneeni niin).

Kävin tänään Hurtan kanssa lenkkeilemässä metsässä. Että tuo karvakaveri nautti tuosta menosta!
Ja itsekin sai vähän liikuntaa vaikka pitikin kärvistellä siellä itikoiden keskellä. Oli kuitenkin hyvä reissu verenimijähyönteisistä huolimatta.

Saatiin pääsykoekutsut! Nyt vain pitää patistella Miestä kaivamaan lukion matematiikan kirjat esiin, jotta tuo selviäisi niistä pääsykokeista kunnialla...
Minun ei juurikaan tarvitse valmistautua omiin pääsykokeisiini, teen ennakkotehtävän ja se siitä. Toki nyt pitää myös vähän katsella tuota painoa, ettei tule sanomista. Olisi harvinaisen ikävää, jos kouluun pääseminen tyssäisi siihen, että minulla on jonkinlaista pientä probleemaa kehonkuvani kanssa ja joku jolla on valta päättää, pitäisi "ongelmaani" liian suurena.
En tosiaan itse edes tiedä onko tämä mikään ongelma. Sen kanssa voi elää ja se ei haittaa työntekoani. Minulla on elämässäni myös muita päämääriä kuin laihtuminen ja liiallinen laihtuminen voisi haitata näihin päämääriin pääsemistä.
Eli homma on hanskassa, mutta hanskat eivät ole hukassa.